Ylöjärven kaupunginvaltuuston kokous 22.5.2017
Valtuutettu Merja Lehtosen huomioita

Valtuustokauden viimeistä kokousta ennen kokoonnuimme yhteiseen valokuvaan.

Vuoden 2016 arviointikertomusta avasi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Erkki Törmä. Loppukaneettina hän totesi, että Ylöjärven talous on hyvissä käsissä ja kiitti kuluneesta valtuustokaudesta.

Mika Kotiranta piti tilinpäätöksestä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Hän kehui, miten velkaantuminen ollaan saatu pysähtymään ilman viime vuosien veronkorotuksia. Hän kiitteli hyvästä yhteistyöstä. KD:n Veli-Matti Antila kiitteli väistyvää valtuuston puheenjohtajaa mm. uusien toimintatapojen luomisesta.

Pekka Hietaniemi Keskustasta piti mielellään ryhmäpuheenvuoron, koska tavoitteisiin ollaan päästy mm. talouden osalta. Hän korosti, miten tällä valtuustokaudella on ollut hyvää käytöstä ja erilaisten mielipiteiden huomioon ottamista. Mauri Heiska puhui Perussuomalaisten puolesta. Hän totesi, että päätöksentekoon on tullut merkittävästi lisää avoimuutta. Arja Uusikartano Vasemmistoliitosta huomautti koulupuolen säästöistä. Hän kuitenkin totesi, että kulunut valtuustokausi näyttäytyy kokonaisuutena positiivisesti.

Vihreiden Jussi Kytömäki piti alla olevan puheen:
———————–
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat.

Tänään on tämän valtuuston viimeinen kokous. Siksi arvioin tilinpäätöstä laajemmin, koko vaalikauden ajalta: mitä on tehty ja mitä tulevaisuusvaikutuksia toimenpiteillämme on.

Kunnan talouden suunnittelu perustuu verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen varaan.

Kuntaliiton tietokone tuottaa meille ennusteet kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverokertymistä. Ennusteiden tarkastelu on mielenkiintoista: talousarvion lukuja vertailu toteutuneisiin tilinpäätösarvoihin on tuonut yllätyksiä.

Ylöjärven valtionosuuksia kasvattaa merkittävästi se, että meillä on alle 18 vuotiaita kuntalaisia noin 28 %. Kangasalla ja Nokialla näitä ikäluokkia on selvästi vähemmän.
Tilinpäätöksessä todetaankin 4 miljoonan euron vuotuinen kasvu.

Verotuloja valtuusto voi säädellä vain veroprosenttien avulla. Toki voimme päätöksillämme vahvistaa asukkaiden uskoa Ylöjärven kykyyn hoitaa kaupungin elinvoimaa. Näin he pysyvät Ylöjärvellä ja myös Ylöjärven kiinnostus asuin- ja yrityspaikkana kasvaa: saamme uusia veronmaksajia.

Tilivuosi 2016 sai loppusyksyllä yllättävän käänteen. Verotulot ja valtionosuudet nousivat ennennäkemättömän suuriksi. Sama hyvä vire on jatkunut tänä vuonna: huhtikuun loppuun mennessä verotuloja on kertynyt puolimiljoonaa enemmän kuin vastaavaan aikaan menneinä vuosina. Tämän vuoden helmikuun tilityserä oli jo suurempi kuin viime joulukuun aikaisempi ennätys.

Arvoisa puheenjohtaja

Vihreiden mielestä saavutetun tilinpäätöstuloksen ja valtakunnan talouden antamien hyvien signaalien perusteella meidän on syytä arvioida eräitä päätöksiämme.

Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistuvat valtuuston päätökset tuntuvat suuressa osassa kotitalouksiemme arkea. Siksi tarvitaan jatkuvaa arviointia tilanteesta. Ripeillä, korjaavilla toimilla voidaan saada paljon hyvää aikaan.

Tiedonjanon hiipuminen ja lukutaidon rapautuminen ovat tosiasia. Koulutus ja sen uudet ideat ovat ainut mahdollisuutemme pärjätä. Siksi koulutuksen voimavaroja pitää rohkeasti vahvistaa.

Tilinpäätöksemme ei sinällään näihin asioihin vaikuta, mutta sen tuoma pilkahdus positiivisesta suunnasta antakoon intoa uudelle valtuustolle tehdä kauas tulevaisuuteen vaikuttavia, asukkaiden elinvoimaa kartuttavia päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja

Vihreät kiittää valtuustoa, virkamiehiä ja kaikkia kanssatoimijoita hyvästä valtuustokaudesta. Toivotamme sekä valtuustopaikasta luopuville että uuteen valtuustoon siirtyville onnea ja valoisia päiviä.
———————–

Pertti Johansson totesi ryhmän Ylöjärvi 2001+ tulleen tiensä päätökseen. Hän harmitteli, ettei jatkossa ole sitoutumattomia ryhmiä. Hänen mukaansa politiikka pitäisi saada pois valtuustosalista ja tehdä sen sijaan hyviä päätöksiä.

SDP:stä Pasi Kallio päätteli puheessaan yli 16 vuoden valtuustouraansa ja kävi läpi tämän vuosituhannen aikaista Ylöjärven muuttumista.

Puheenvuorojen jälkeen Jussi Kytömäki teki toivomusponnen:

49 § Toivomusponsi
(Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.)

Ponsiesitys:

Valtuustokausi päättyy nyt Suomi100-juhlavuoden kesän kynnyksellä. Hyvän tilinpäätöksen 2016, lupaavasti alkaneen tilivuoden 2017 ja myös valtakunnan talouden antamien hyvien signaalien perusteella valtuusto osoittaa kaupunginhallitukselle toivomuksen, että hallitus valmistelee peruskoulun toiminnan vahvistamiseksi Suomi100-juhlarahan.

Tämän lisäpanostuksen käytöstä päättävät sivistyslautakunta ja koulut yhteistyössä.

Valtuuston puheenjohtaja hylkäsi ponsiesityksen eikä ottanut sitä käsittelyyn.

Henkilöstökertomus hyväksyttiin ilman sen suurempaa keskustelua.

Ylöjärven maapoliittisen ohjelman 2017 kohdalla Seppo Peltola huomautti, että kaupunkiseudulla pitäisi entistä enemmän maapolitiikkaa ohjata seudulliseen yhteistyöhön esim. teollisuusalueiden kohdalla (vrt. Kolmenkulma). Hän kehui myös MAPSTOa. Lunastamismenettelyä on hänen mukaansa käytetty järkevästi Elovainion alueen kohdalla. Ylöjärven kasvu ja kaupungistuminen jatkuu, täydennysrakentamista kannattaa Peltolan mukaan jatkaa.

Antti Teivaala kysyi, onko kaupunki välikäsi, joka nostaa kustannuksia vai edistää rakentamista. Maapolitiikassa näkökulmana pitää olla ylöjärveläinen asukas.

Pekka Hietaniemi esitti lunastus-kohtaan lisäystä, jossa todetaan, että lunastusta käytetään vain, mikäli välitön kaupunkirakentamisen toteuttaminen sitä edellyttää. Pertti Johansson moitti myös lunastuksia. Minna Sorsa huomautti, että kaupungin pitää kiinnittää huomiota myös maakauppoihin luonnonsuojelualueista ja ihmisten liikkumiselle tärkeistä alueista, kuten harjusta. Tähän Seppo Peltola totesi, että kaupungin ei tarvitse harjua omistaa, mutta se on kaavalla suojeltu.

Sami Savio kehui Ylöjärven maapolitiikkaa, erityisesti Kolmenkulmaa. Hän käyttäisi lunastusmenettelyä erittäin harkiten ja kannatti Pekka Hietaniemen esitystä. Mika Kotiranta totesi, että pakkolunastuksia ei tehdä ja lunastusta käytetään vain viimeisenä keinona päätösmenettelyn kautta. Hän toivoi, ettei tehdä tulkinnan varaisia linjauksia vaan pysyttäisiin lain määrittelemässä tekstissä ja luotetaan jatkossakin päätöksentekijöiden harkintakykyyn.

Lisäyksestä äänestettiin, mutta kaupunginhallituksen esitys jäi voimaan.

Tappisuon rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi keskustelutti. Siihen oli hallituksessa tullut lisäys, että luonnonsuojelualue ei saa vaarantaa Tappisuon ampumaradan toimintaa. Sen takaaminen tulevaisuudessa mietitytti. Minna Sorsa esitti, että lause poistetaan turhana. Ampumaradan toiminta ei vaarannu luonnonsuojelualueesta huolimatta. Äänestyksen jälkeen lause jäi päätökseen.

Viljakkalan Mannin kevyenliikenteen väylä päätettiin rakentaa.

Kurun ensihoidon palvelutasosta tehdystä aloitteesta käytiin keskustelua. PSHP:n arviointia palvelutarpeesta toivottiin. Tärkeä aloite herätti keskustelua ja huolta ihmisten hoitoon pääsystä. Valitettavasti asia ei ole kaupungin päätettävissä. Palvelutasopäätöksen mukaisesti ambulanssien sijoittumista priorisoidaan. Jatkossa sairaankuljetuksesta päättää maakunta eikä enää PSHP.

Uusi valtuustokaan ei jää ilman töitä, sillä uusia aloitteita oli 9, joista Matti Ylitalo oli jättänyt 7.